Muistisairaan ihmisen kohtaaminen – Ja muuta muistista

03052017

muistiluento

Muistiasiantuntija Maarit Lampela Oulun Seudun Muistiyhdistyksestä kävi pitämässä yleisöluennon Caritas-Kodilla aiheesta muistisairaan kohtaaminen. Aihe oli herättänyt kovasti kiinnostusta ja sali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä kuulijoita. Tässä muutamia poimintoja:

Ikääntyessämme asioiden mieleen painaminen ja mielestä palauttaminen hidastuu aina, ja tämä on aivan normaalia. Ikääntyessä muisti on myös alttiimpi häiriötekijöille, muistaminen vaatii enemmän keskittymistä ja ”viittä asiaa” ei voi tehdä yhtä aikaa. Uuden oppiminen hidastuu ja kertausta tarvitaan enemmän. Myös univaje, masennus ja stressi voivat heikentää muistia hetkellisesti – sellaisia asioita kun ei voi muistaa, joihin ei ole kiinnittänyt huomiota.

Miten muistista voi pitää huolta?

  • Aivojumppa on tärkeää. Tähän soveltuvat hyvin sanaristikot ja sudokut.
  • Lukeminen on hyväksi aivoille, varsinkin jos siinä joutuu seuraamaan juonta – ei siis muuta kuin rikosdekkareita lukemaan.
  • Leipominen ja kutominen ovat hyväksi – eri työvaiheiden noudattaminen ja käden ja silmän koordinaatio ovat aivotoiminnalle hyväksi.
  • Musiikki on tutkitusti hyväksi aivoille – käytetäänhän sitä terapiakeinonakin.
  • Säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto ovat kaiken a ja o – Näillä on suora vaikutus aivotoimintaan. ”Syö värikästä ruokaa” on helppo muistisääntä (paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä)
  • Sosiaaliset suhteet ja kaikenlainen muistelu on hyväksi aivoille – Kunnon väittelyllä saat haastettua hyvin aivoja.

Milloin muistista pitää huolestua?

On tärkeää muistaa, että muistisairaus ei tule yhdessä yössä vaan oireet ilmaantuvat pikkuhiljaa. Sanonta ”dementia iski” ei siis pidä lainkaan paikkaansa. Muistisairaus alkaa vaikeuttaa ensimmäisenä arjen askareiden sujumista, koska lähimuisti on heikentynyt. Yleensä puoliso huomaa muutokset ensimmäisenä. Avaimet voi olla hukassa, mikä ei vielä ole huolestuttavaa. Mutta kun avaimet ovat kädessä, eikä ihminen tiedä mitä niillä pitäisi tehdä, on syytä huolestua.

Myös puhelimen ja pankkikortin käyttö saattavat vaikeutua, laskujen maksu unohtua ja jääkaapissa lojuu vanhaa ruokaa tai sieltä löytyy lompakko. Arjen keskellä on toki normaalia unohtaa jotain, minkä oli aiemmin luvannut tehdä. Hälytyskellot soivat siinä vaiheessa, kun ihminen on itse vakuuttunut siitä, ettei ole koskaan mitään luvannutkaan.

Kaikki muistamattomuus ei siis ole merkki etenevästä muistisairaudesta. Oikean diagnoosin, hoidon, lääkityksen, kuntoutuksen ja tuen saamiseksi asian tutkiminen on kuitenkin tärkeää.

Milloin puhutaan muistisairaudesta

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat:

  • Alzheimerin tauti (n. 60-70%)
  • verisuoniperäinen muistisairaus (n. 15-20%)
  • kahden edellä mainitun yhdistelmä (ns. sekamuoto)
  • Lewyn kappale -tauti
  • otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus
  • Parkinsonin tauti, joka voidaan laskea eteneviin muistisairauksiin sen aiheuttamien tiedonkäsittelyvaikeuksien vuoksi

Arki muistisairauden kanssa

Muistisairautta ei voi parantaa tai pysäyttää, mutta sairastuneen toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan ylläpitää. Muistisairaus on raskasta erityisesti omaisille. Muistisairauden edetessä sairastunut ei itse koe sairautta. On tärkeä muistaa, että muistisairaan kanssa eletään tässä ja nyt. Hyvä mieli syntyy pienistä hyvistä hetkistä ja mieluisista asioista. Muistisairaan kanssa voi katsella vanhoja valokuvia, kuunnella musiikkia ja hyräillä, lukea ääneen tai kuunnella äänikirjoja. Anna puheen rönsyillä sairastuneen puheen mukana – älä turhaan pidä huolta tai korjaa puheenaiheiden todenmukaisuudesta tai ajantasaisuudesta. Sairastuneen päiviin kuuluu hyviä ja huonoja, kuten meillä kaikilla – opettele hyväksymään, jos hän ei juuri tänään muistanut sinua tai jaksanut keskittyä yhdessäoloon.

Vertaistuki on tärkeää ja sitä on myös tarjolla niin sairastuneille (erityisesti työikäiset) kuin omaisille. Lisää kannattaa kysyä Oulun Seudun Muistiyhdistyksestä.

Milloin tutkimuksiin?

Muistitutkimuksiin on syytä hakeutua, jos epäilee oman tai läheisensä muistin heikentyneen. Tutkimukset voi aloittaa terveyskeskus- tai yksityislääkärin vastaanotolla.

——————–

Caritas Lääkäritalosta saa apua ongelmiin jonottamatta. Meiltä saatte mm. geriatrin ja neurologin erikoislääkäripalveluja sekä muistihoitajan palvelua. Halutessamme voitte liittyä Omalääkäri-palveluun, jolloin asioitte jatkossa aina samalla tutulla hoitajalla ja lääkärillä.